Moni varmasti ajattelee, että tällainen lorviminen Alpeilla on pelkästään rentoa elämää. En kielläkään etteikö elämä täällä olisi helppoa. Aamulla katsomalla ulos ikkunasta näkee kannattaako lähteä mäkeen vai ei, töihin menosta tai koulutehtävistä ei tarvitse stressata. Silloin tällöin laskeminen tuntuu kuitenkin melkein työnteolta. Herätyskello soi aamuisin seitsemältä, aamutoimien jälkeen bussilla hisseille, jotka rupeavat pyörimään 8.45. Päivä laskettelua, jonka jälkeen afteri, ruokakaupassa käynti ja ruuanlaitto. Tässä vaiheessa kello onkin usein jo niin paljon, että voi mennä nukkumaan. Ja aamulla sama ruljanssi uudestaan. Niinpä tuntuu luksukselta nukkua välillä pitkään ja ottaa iisisti.

Tänään oli sellainen aamu. Sää oli pilvinen ja tuulinen, joten mäkeen ei ollut kiirettä. Oli mukava nukkua kunnon yöunet ja nauttia runsas aamupala. Koko päivää ei kuitenkaan jaksanut lorvailla, joten lähdimme iltapäivästä ylös harjoittelemaan piipparin käyttöä. La Chaux:ssa on aidattu alue, jonne on haudattu piippareita. Koneelta voi valita kuinka montaa piipparia haluaa etsiä, ja sondaamalla piipparit saa pois päältä. Pari tuntia tuli etsintää harjoiteltua, ja jälleen kerran sai todeta, että on hyödyllistä touhua. Huono keli tuli kerrankin käytettyä hyväksi.

Ulkopuolisten silmin touhu näyttää varmasti hölmöltä. Kävellä nyt ympäri kenttää naama maassa välillä tökkien pitkällä kepillä lumeen. Hölmöä tai ei, on harjoittelu erittäin hyödyllistä puuhaa.